29.1.09

Älä varasta

Ensimmäisen käskyn kohdalla oli puhe siitä, kuinka ihmisen jumala on se, mihin hän turvaa. Yksi yleisimmistä epäjumalistamme on raha ja omaisuus. Varallisuus luo tiettyä, jossain määrin valheellistakin turvallisuuden tunnetta. Olemme helposti taipuvaisia turvaamaan liikaakin siihen, että rahalla saa ja hevosella pääsee. Vaikka rahalla saakin ostettua paljon elämää helpottavia ja mukavammaksi tekeviä asioita, ei siitä ole elämän perusturvaksi, sillä se on katoavaista.

"Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi." Matt.6:19-21

Evankelista Kalevi Lehtinen on kertonut, kuinka häntä haastateltiin Biafran nälänhädän aikaan ja toimittaja kysyi, mitä hyödyttää puhua Jumalasta, kun suuret ihmisjoukot ovat kuolemassa nälkään. Lehtinen kertoo rukoilleensa Jumalalta viisautta ja vastasi lopulta toimittajalle suunnilleen näin (lainaan ulkomuistista): Maailmassa riittää kyllä ruokaa kaikille, kyse on siitä, kuinka se jaetaan. Me ihmiset olemme luonnostamme itsekkäitä ja haalimme ruokaa ja muita rikkauksia itsellemme sen sijaan, että jakaisimme niitä kaikille tarvitseville. Jumala taas on rakkaus, ja jos hän saa vaikuttaa meissä, opimme jakamaan omastamme, jolloin kenenkään ei tarvitsisi kuolla nälkään ja puutteeseen.

Toiselta varastaminen ei ole vain sitä, että viemme jotain, joka on hänen, vaan myös sitä, ettemme jaa siitä, mitä meillä on, vaikka meillä olisi ylimääräistäkin. Se on oman hyödyn ajamista toisten kustannuksella, tavaran asettamista ihmisen edelle. Usein varastamme huomaamattamme, sillä nykyisessä maailmassa tekojemme vaikutukset ulottuvat jopa toiselle puolelle maapalloa. Jokapäiväiset valintamme vaikuttavat paitsi esimerkiksi siihen, saavatko kaukomaiden banaaninviljelijät tai tehdastyöläiset kunnollista palkkaa, myös siihen, minkälainen maailma tuleville sukupolville on tarjolla.

Pienten valintojen ja niiden kauaskantoisten seurausten kanssa olemme rajallisen käsityskykymme vuoksi kovin avuttomia. Siksi meidän on syytä nostaa katseemme omista teoistamme ja tekemättä jättämisistämme Häneen, joka on luvannut huolehtia meistä, myös ruumiillisista tarpeistamme. Meidän ei tarvitse hankkia elantoamme eikä turvaa elämäämme toisia riistämällä tai toisilta varastamalla, sillä meidän taivaallisella Isällämme on rajattomasti hyvyyttä annettavanaan.

"Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?

Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet? Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.

Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." Matt.6:25-34

4 comments:

  1. samanlaisia ajatuksia tuli mieleen hiljattain:

    Niin monet hyvät lahjat saan
    sinulta, Jumalamme.
    Sä annoit runsaat annit maan
    siunaamaan arkeamme.
    Soit poutaa, sadetta
    ja kasvun sadolle.
    Loit ruokaa, vaatetta
    tarpeeksi kaikille.

    Nuo rikkaat lahjat Jumalan
    voi riittää ehtymättä,
    kun muistan niiden kuuluvan
    kaikille kysymättä.
    Siis, Herra, johdata
    minua antamaan,
    vähästä, runsaasta
    toisille jakamaan.

    Jos itselleni kokoilen,
    kun pelkään loppumista,
    saan taakkaa kantaa huokaillen
    vain kohti uupumista.
    Nyt siksi rukoilen
    saavani Sinulta
    sen minkä tarvitsen,
    ja vältyn huolelta.

    ReplyDelete
  2. Vesi... on minulle sita mita en voi kuvitella 'lotraavani' - siis varastavani niilta, joille se ei ole jokapaivainen oikeus. Sitapaitsi, vaikka siita maksaisinkin, vedesta siis, ei se ole omaa.

    Jakaminen, kovin vaikeaa, olet oikeassa, meille itsekkaille ihmislapsille.

    Mukavaa vkonloppua sinulle.

    ReplyDelete
  3. Ajatuksia herättävä kirjoitus. Kiitos.

    ReplyDelete
  4. Olen pitkään miettinyt ja koittanut löytää tietoa siitä mikä kirkon suhde on kapitalismiin. Ymmärtääkseni ainakin amerikkalaisessa kristillisyydessä kapitalismi on keskeisessä osassa. Nähdään että itse asiassa juuri kristillisyys on osa kapitalismia ja siksi juuri luokin hyvinvointia mahdollisimman tehokkaasti.

    Miten asia lie "oikeasti"?

    ReplyDelete