12.10.09

Kallio

Jeesuksen kenties muistelluin opetuslapsi, Pietari, oli alkujaan aivan tavallinen työmies, kalastaja. Hän ei kuulunut yhteiskuntansa kermaan tai koulutettuun eliittiin. Jeesus kuitenkin halusi kutsua hänet seuraajakseen ja antaa hänelle tärkeän tehtävän. Hän osoitti oman suuruutensa Pietarille järjestämällä tälle kalasaaliin, jota Pietari ei ammattilaisena pitänyt mahdollisena. Jeesuksen tekemä ihme sai Pietarin toteamaan: "Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies." (Luuk. 5: 8) Mutta juuri silloin, kun Pietari tunsi itsensä pieneksi ja kelvottomaksi, hän sai Herralta tehtävän: "Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja." (Luuk. 5: 10)

Pietari oli Jeesuksen opetuslapsijoukossa näkyvä hahmo, mutta hän ei saanut Jeesukselta tehtävää siksi, että oli äänekäs tai innokas johtamaan muita. Pietarin kutsumus perustui siihen, että hän näki, kuka Jeesus on.
"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika." Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu." (Matt. 16: 15-19)

Vaikka Pietari sai Jeesukselta suuren vastuun ja myös valtaa, hän ei ollut täydellinen opetuslapsi, vaan päätyi lopulta tiukan paikan tullen kieltämään Herransa, vaikka lupasikin kulkea tämän rinnalla tarpeen vaatiessa kuolemaankin asti. Jeesus kuitenkin piti kiinni Pietarille antamastaan tehtävästä. Ilmestyessään opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus vielä vahvisti Pietaria tämän saamassa tehtävässä:

Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?" "Rakastan, Herra", Pietari vastasi, "sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi: "Ruoki minun karitsoitani."
Sitten hän kysyi toistamiseen: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" "Rakastan, Herra", Pietari vastasi, "sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi: "Kaitse minun lampaitani."
Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: "Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?" Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: "Olenko minä sinulle rakas?", ja hän vastasi: "Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi: "Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo." (Joh. 21: 15-18)

Jeesus ei noudattanut meidän oikeustajumme mukaista mallia valitessaan johtajaa seuraajilleen, vaan osoitti siinäkin armoa. Keskeisintä tehtävän kannalta ei ollut se, mitä Pietari osasi, kuinka paljon hän oli opiskellut tai miten menestyksekäs hänen elämänsä oli ollut. Oleellista oli, että Pietari tiedosti oman rajallisuutensa ja pienuutensa ja Jeesuksen suuruuden. Tärkeintä on edelleen vastaus Jeesuksen kysymykseen: "Olenko minä sinulle rakas?"

2 comments:

  1. Kiitos, tämä oli hyvä kirjoitus. Jeesuksen logiikka on kyllä erilaista kuin ihmisen. Kuinka moni meistä olisi luottanut Pietariin kaiken sen jälkeen?

    ReplyDelete
  2. Heräsi pohdiskelu.

    Kun mietitään sekä Vanhan että Uuden testamentin yleisintä ihmisryhmää, niin se ei todellakaan ole se sosiaalisesti huonossa asemassa oleva luokka, jonka nimi ehkä nykyään olisi työväenluokka tmv., vaan vauraat ihmiset, jotka vaurastuvat edelleen. Katsoo vain Abrahamiin, Iisakiin, Jaakobiin ja niin edelleen, kaikilla hillittömästi lampaita ja orjia ynnä muita. Ja sama jatkuu Uudessa testamentissa! Ehkä juurikin ne kaksitoista ynnä seitsemänkymmentä poislukien varhaisen kirkon piispat olivat ylempiä luokkia; niitä, jotka pystyivät antamaan talonsa käyttöön. Saatika sitten pyhien kirjoitusten lukemisen taito, kuinkahan monella alaluokan edustajalla sellaista oli? Ne, jotka kirjoituksissa edustavt alempia luokkia ovat kuitenkin sen ajan mittapuulla usein kohtalaisen korkealla yhteiskunnallisessa hierarkiassa.

    Oma kysymyksensä on, miten tämän pitäisi vaikuttaa kirkon toimintaan ja julistukseen.

    ReplyDelete