Hengellistä musiikkia?

Aina välillä herää jonkun kanssa keskustelu siitä, mikä on hengellistä musiikkia. Onko hengellisyys sanoituksissa vai kuulijan korvien välissä? Olenpa kuullut myös termin piilogospel. Se on kuulemma sellaista musiikkia, mihin on "piilotettu" viittauksia Jumalaan.

Itse olen enemmän taipuvainen sille kannalle, että kappaleen hengellisyys tai hengettömyys riippuu kuulijan tulkinnasta, jokainenhan meistä kuuntelee lauluja omasta taustastaan ja maailmankatsomuksestaan käsin. Itse olen löytänyt syviä hengellisiä totuuksia mm. Röllin lauluista. Yksi (hengellisistä) suosikeistani on "maallisen" PMMP-yhtyeen kappale Maria Magdalena. Varsinkin synnintunnon iskiessä minun on helppo samaistua kappaleen kertojaan. Oman syyllisyyden keskellä on vapauttavaa kuulla, että (ristin)puu yltää minunkin kaltereihini asti. Mikä on sinun tulkintasi kappaleesta?

Maria Magdalena

San. Paula Vesala

Olen menettänyt enemmän kuin ikinä muut
Sillä ei ole väliä
koska minulla on enemmän kuin kenelläkään:
seinän takana Sinä
Vanno, rakkaani
että et muuta haluaisikaan
kuin likaiset käteni
Eihän minulla ole muuta annettavaa
Tunnet häpeäni

Puu
kaltereihin asti ulottuu
Unohdetaan ihan kaikki muu
Kuuntelen sinua, kun se on osani
Mun nimeni on Maria Magdalena
sun jalkojesi juureen langennut

Täällä kukaan ei kosketa
ota minut syliin sitten kun tulet hakemaan
Kaunis morsian
puettu valkoisiin vaatteisiin
Milloin pääset katsomaan?

Puu
kaltereihin asti ulottuu
Unohdetaan ihan kaikki muu
Kuuntelen sinua, se on osani
Mun nimeni on Maria Magdalena
sun jalkojesi juureen langenneena