Astuessani ensi kertaa Järvenpään kirkkoon hämmennyin perinjuurin. Katsoessani alttariseinälle näin ristiinnaulitun Jeesuksen, kuten monessa muussakin kirkossa, mutta tämä Jeesus katsoikin ylöspäin, eikä riiputtanut päätään, kuten yleensä. Aloin heti miettiä, mitä Jeesuksen asento merkitsee ja huomasin, että minua häiritsi, kun Jeesus ei ollutkaan sellainen, millaisena olin tottunut hänet näkemään.
Tämä huomio sai minut pohtimaan laajemmin sitä, kuinka ahtaaseen muottiin usein tungemme Jumalan. Meillä on tietty käsitys siitä, minkälainen Jumala on ja poikkeaminen tuosta käsityksestä aiheuttaa hämmennystä ja ärtymystä. Kuitenkin Jumala on ääretön Kaikkivaltias, paljon enemmän kuin voimme koskaan tässä elämässä käsittää. Kertoohan siitä jo sekin, että meillä on maailmassa yli kuusi miljardia elävää Jumalan kuvaa. Jos jokaisessa ainutlaatuisessa ihmisessä on jotain, joka heijastaa Jumalaa, on hullua ajatella, että Jumala mahtuisi johonkin meidän rakentamaamme muottiin.
Raamatussakin Jumalaa kutsutaan ja kuvataan hyvin monella nimellä: Vapahtaja, Luoja, Pelastaja, Pyhä, Herra, Kuningas, Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas, totuus, rakkaus, Henki jne.
Mikä rikkaus, että meillä on Jumala, jolla on loppumattomasti nimiä, Jumala, jonka kuvaamiseen mitkään sanamme tai kuvamme eivät riitä! Jumala on paljon enemmän kuin osaamme ajatella tai edes toivoa.
Luulen, että jumalakuvamme kapeus vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon uskallamme luottaa häneen. Jos näemme Jumalan rajallisena, jonakin, jonka voimme määritellä ja panna pakettiin, tuskin uskallamme luottaa elämäämme hänen käsiinsä. Jos taas uskaltaudumme tunnustamaan, ettemme tunne Jumalasta puoliakaan, että hän on mittaamattoman paljon suurempi, voimakkaampi ja tietävämpi kuin me, meillä on turva jossakin itseämme suuremmassa, elämän ja kuoleman Herrassa.
"Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias." Ilm. 1:8
Aamen. :-)
ReplyDelete- Mikko
Ajatuksia herättävä kirjoitus!
ReplyDelete-Isukki
Jain miettimaan tata postaustasi ja omaa Jumalan kuvaani.
ReplyDeleteHyvaa keskiviikkoa sinulle :)
Tattaratatttaaa, oikeakielisyysviilaaja iskee: Totuus ja Rakkaus on isolla, kun puhe on Jumalan nimestä! Tattaratatttattaaaaa, oikeakielisyysviilaaja viipottaa menemään!
ReplyDelete"Jumala on ääretön Kaikkivaltias, paljon enemmän kuin voimme koskaan tässä elämässä käsittää. Kertoohan siitä jo sekin, että meillä on maailmassa yli kuusi miljardia elävää Jumalan kuvaa. Jos jokaisessa ainutlaatuisessa ihmisessä on jotain, joka heijastaa Jumalaa, on hullua ajatella, että Jumala mahtuisi johonkin meidän rakentamaamme muottiin."
ReplyDeleteEn kyllä aivan argumenttia ymmärtänyt. Vaikkapa jokaisessa savenvalajan tekemässä ruukussa on jotain, joka heijastaa savenvalajaa itseäänkin. Mutta ei siitä seuraa, että savenvalaja olisi "ääretön" (mitä se ilmaisu sitten tarkoittaakin). En ole koskaan ymmärtänyt käsitettä "ääretön" puhuttaessa vaikkapa Jumalasta. Ymmärrän kyllä vaikkapa sanan "ikuinen" tai "kaikkivaltias", mutta äärettömyys tarkoittaa mielessäni jotain, jolla ei ole ääriä, ja yhdistyy äkkiä johonkin panteismiin. Siis käsitykseen, että kaikki mitä on, on Jumalaa, koskaa mitään sellaista, mikä ei olisi Jumalaa, ei ole... ja kristinuskon mukaan Jumala ei ole sellainen.
Jumalan kuvaksi luodussa ihmisessä, joka syntiinlankeemuksen jälkeen ja siis nykyisin on luterilaisen teologian mukaan kai ennemminkin rikkoutunut/särkynyt Jumalansa kuva, Jumala voi vaikuttaa suuressa voimassaan. Jumala voi jopa opettaa tuntemaan itseään: ja sitä kautta ei-näkyvä voi tulla ymmärretyksi ja näkyväksi ihmiselle. Se on lohdullinen ajatus.
Jumalan äärettömyys ei käsittääkseni automaattisesti johda panteistiseen ajattelumalliin, vaan viittaa pikemmin siihen, että Jumala ei ole rajallinen kuten hänen luomuksensa.
ReplyDeleteArgumentaationi oli varmaan epäselvää, ajatus oli se, että me särkyneinäkin Jumalan kuvina heijastamme Luojaamme jollain, joskin kovin rajallisella tavalla. Ja se, että on erilaisia tapoja heijastaa Jumalaa, kuvaa mielestäni sitä, kuinka suuri Jumalamme on, ja ettei häntä voi määritellä, vaan häntä voi kuvata (ja tässä vertauskuvassa kuvastaa) lukemattomin eri tavoin.
Itse olen Pikkupapin kanssa samaa mieltä tästä asiasta. Oli oikeastaan mielenkiinoista että juuri edesmenneenä viikonloppuna oleillessani ystäväni kanssa Porkkalan saaristossa, juttelimme juurikin samasta asiasta ja toin itse esille täysin saman huomion siitä, miten jokainen ihminen on jollain tavalla Jumalan kuva, ja tämä taas nimenomaan tuo erittäin hyvin esille sen, kuinka suuri Jumalamme oikeastaan on.
ReplyDeleteHämmästyin ja ilahduin siis suuresti kun avastin tämän blogin ja löysin tämän ajatuksen täältä. Erittäin miellyttävää luettavaa.
Mutta itse otan kantaa myös tähän panteistiseen ajattelumalliin. Sillä minunkin täytyy todeta aikaisempaa "Anonymusta" vastaan, että panteistisesti ajateltuna todettaisiin että "kaikki on jumalaa", tai "jumaluutta on kaikkialla."
Kristinuskossa sen sijaan itse koen asian ennemminkin niin, että "Kaikki on JumalaSTA." Itse olen myös kuullut opetettavan että "Jumala on kaikkialla", mutta tämähän on jo sanallisesti erilainen lause, kuin se, että sanottaisiin "jumaluutta on kaikkialla."
- J. Varpukoski
Me emme voi laittaa Jumalaa laatikkoon, mutta Jumala itse tekee niin ilmoittaessaan itsestään meille yksin Raamatun sanan kautta.
ReplyDeleteHän on määritellyt tarkasti miten Hänet voidaan löytää ja millainen Hän on. Hän ilmoittaa itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä, kolmiyhteisenä Jumalana. Näissä määrittelyissä tulee olla tarkkana, sillä vain kolmiyhteinen Jumala on todellinen. Vain usko kolmiyhteiseen Jumalaan voi pelastaa, ei mikään muu. Jumala ilmoittaa itse itsestään. Kolmiyhteisyys on luovuttamaton asia kristinuskossa. Muu ei pelasta.
Athanasiuksen uskontunnustus korostaa asiaa:
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ekumeeni.html
Tuo uskontunnustus löytyy myös seuraavan sivun alareunasta:
http://www.mangusti.com/Katekismus/Katekismus?main=Svebelius&sub=showPage&title=Svebiliuksen%20katekismus
"Niin myös Isä on Herra, Poika on Herra, Pyhä Henki on Herra."
"Joka siis tahtoo autuaaksi tulla, hänen pitää tällä muotoa Kolminaisuudesta ajatteleman."
Esimerkiksi, jos Jumalaa kutsutaan Äidiksi, niin ei voida pelastua. Tietyssä mielessä Jumalaa voi kutsua äidilliseksi Raamatun sanan mukaan. Se ei ole harhaoppia. Mutta Jumalaa ei voi kutsua Äidiksi. Se on pakanauskontoa. Jumalaa ei voi kutsua esimerkiksi Äidiksi, Sofiaksi ja pyhäksi hengettäreksi. Jumalaa tulee kutsua nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen.
Ihmisetkin ovat laittaneet Jumalan laatikkoon.
Maria laittoi Jeesuksen laatikkoon kirjaimellisesti: seimeen. Voimme tuntea todellisen Jeesuksen ainoastaan neitseestä syntyneenä, lihaksi tulleena Jumalana, Vapahtajana, Jumalan Poikana.
"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"
Joh. 1:29. http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?hakuehto=1&kirjat=joh
Jumala tuli lihaksi Jeesuksessa Kristuksessa. Hän rajasi olemuksensa Jeesukseen, jossa hän ilmestyi meille.
Jumala laittaa itsensä laatikkon myös sakramenteissa. Hän lähestyy meitä ainoastaan sanan ja sakramenttien kautta, tarkasti rajaten erityiset armonvälineet.
Jumala on asettanut kasteen sakramentiksi, jonka kautta uudestisynnytään. Jeesus antaa verensä ja ruumiinsa rakastaen laatikkoon käärittynä ehtoollisen sakramentissa.
Jumala on määirtellyt laatikot, joiden kautta Evankeliumi julistetaan. Se julistetaan laatikon nimeltä "yleinen pappeus" kautta. Meidät on kaikki kutsuttu julistamaan evankeliumia. Jumala on määrännyt, että meidän tulee se julistaa. Evankeliumin julistamista ei ole annettu enkeleille tehtäväksi, vaan meille ihmisille.
Voimme pelastua ainoastaan ristin työn tähden, Jeesuksen täytetyn työn kautta. Emme minkään muun kautta.
Jumala oli seimessä, samoin Jumala oli haudassa ja nousi kuolleista.
Jumala itse pistää itsensä laatikkoon,
Raamattuun.
Tässä maailmassa ei Jumalaa voi löytää muualta kuin Raamatun sanasta. Kaiken mitä tässä maailmassa hänestä voi tietää, on kerrottu Raamatussa. Jumala ilmoittaa itsensä vain Raamatun sanassa.
Jumala ei ole rajattu Raamatun sanaan, mutta hän ei ole ilmoittanut meille muuta kuin sen mitä Raamatussa on ilmoitettu.
Kristinusko on ilmoitususkonto. Kristinuskossa Jumala ilmoittaa itsestään meille. Hän tekee sen Raamatun sanan kautta.
Me emme voi laittaa Jumalaa laatikkoon, mutta Jumala itse tekee niin ilmoittaessaan itsestään meille.
Jumalan voi löytää vain sieltä, mistä Jumala on luvannut, että Hänet voi löytää. Me ihmiset emme voi keksiä muita reittejä, vaikka kuinka tahtoisimme. Ihminen jopa vaihtaa valheen totuuden tilalle ja voi tuoda harhaoppeja kirkkoonkin.
Room. 1:25:
"jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen"
2.Pietarin kirje:
2:1 Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon.
Me ihmiset olemme itsessämme valehtelijoita, Jumala on totinen:
Room.3:4:
"Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija"